Elän hetkessä, suunnittelen tulevaa, pidän elämästä, ihmisiä on ympärilläni, luotan heihin, rakastan sekä tapaan uusia ihmisiä päivittäin, elämä rullaa samaa rataa joka päivä. Silti joka päivä on erilainen.
Miksi siis aina pittää valittaa jostaki?
Onko se vain tapa joka on jämähtäny meihin ku purkka tukkaan?
Joskus on ihan hyvä vain ja pysähtyä miettiin asioita ja omaa itteään, jokanen on oman elämän kertoja. Nyt mie pysähyn hetkeksi, mietin elämää ja itteäni. Aivot voi tuottaa päivässä 70 000 ajatusta, jaan niistä muutamia ajatuksia nyt teille.
Oon suunnitellu seuravat 3 vuotta elämästä, mitä teen ja missä oon, mutta en oo mietiny paljon tärkeämpää asiaa, huomista.
Mitä teen huomenna?
Voisinkoha tehä jotaki normaalista poikkeavaa?
On kesä, vuoden parasta aikaa ja katon sitä ikkunasta tai portailta ku se päivä päivältä lähestyy loppuaan. Miksen ottais sukkia pois ja kävelis paljain varpain nurmella, miksen poimis kukkia ja menis uimaan tai juoksemaan niitylle, niinku sillon lapsena. Ehkä se johtuu tästä päivästä, ku pelotellaan punkeista. Miksei niistä peloteltu kymmenen vuotta sitte, ku juoksentelin niityillä, kiikuin puissa ja keräsin kukkia, oli sillonki punkkeja. Eikö ne ollu sillon vaaran aihe?
On yks ihmisryhmä joka määrää meijän tekemiset ja käyttää meitä ku nukkeja. Ja jos jotenki uhmaa niien määräyksiä nii on poliisit perässä… Maailmasta on tullu julma. On ihmisiä jokka luo pelkoa ja kaaosta ympärille.
Mihikkähä tää maailma on oikee menossa?
Kuolema on synkkä aihe/asia, se tuottaa surua, itkua ja masennusta. Silti on niitä jotka saa siitä jonkin sortin mielihyvää ja sen vuoksi tappaa ihmisiä huvin vuoksi. Saapuvat paikalle, ku on paljon porukkaa yhessä paikassa ja alkaa tappamaan, hirveää. Joka päivä kuolee ihmisiä vanhuuteen, sairauteen ja jonkun uhrina, vuojessa ei oo päivääkään, ettei joku kuolis ja olis surua ja huolta toisesta.
Sitte on se toinen kuoleman parempi puoli, syntymä, ku maailmaan tulee uusi ihminen josta huolehtia ja rakastaa. Rakkaus.. seki on aika iso mysteeri, mie rakastan ja minua rakastetaan. Jokane rakastaa tavallaan. Jokanen päivä on tarkotettu rakastamista varten. Muista rakastaa ja kertoa rakastamillesi henkilöille se sekä muista, että sinuaki rakastetaan, rakkautta ei aina vain tunne, mutta aina on se joku joka rakastaa, just sua! Rakkautta on monenlaista. Pelkästään seki on rakkauen osottamista, ku teet jotaki toisen hyväksi, oli se mitä vain, tee se toisen hyväksi!
On paljon asioita joita mietin ja haluan vastauksia, mutta jokaseen en saa. On kysymyksiä, joita oon miettiny pienestä asti kuten, mihin avaruus loppuu? Mitä avaruuden takana/toisella puolella on..
Nauttikaa tästä hetkestä, rakastakaa ja pitäkää huoli läheisistänne!
мαяттιιиι
